Kaksitoista pakanallista jouluperinteitä

Lomat

Expat Mamasita syntyi irlantilaisista esivanhemmista, ja hän on kiinnostunut pakanallisista perinteistä peräisin olevien nykyaikaisten lomien alkuperästä.

Monet jouluperinteet eivät ole peräisin kristinuskosta.

Kuva: Annie Spratt Unsplashissa

Juhlistatko pakanallisia jouluperinteitä? Ensimmäinen vaistosi olisi luultavasti sanoa 'ei!', mutta saatat yllättyä.

Joulu on perinteistä aikaa vuodesta varsinaisesta päivästä koristeltuamme puuhun ja sen alle laittamiin lahjoihin.

Myös ne ihmiset, jotka eivät ole liian uskonnollisia, tietävät, että joulu on kristillinen juhla, joten luulisi, että siitä seuraisi, että kaikki nykyajan jouluperinteet ovat kehittyneet osana varhaiskristillisiä juhlia. Eikö?

Väärä!

Tässä hahmotellaan 12 jouluperinteitä, joilla on yhteinen alkuperä pakanallisen uskonnon kanssa:

1. Holly
2. Misteli
3. Muratti
4. Laakeriseppeleet
5. Odin
6. Roomalaiset antoivat lahjoja Saturniassa
7. Huimaa
8. Vihreät lehdet ja punaiset marjat
9. Ryhmälaulu
10. Yule Log
11. Talvipäivänseisaus
12. Kynttilät

Mitkä nykyaikaiset jouluperinteet ovat peräisin pakanallisista festivaaleista?

Kristinuskossa on monia pakanallisia tapoja. Varhaiskristityt mukauttivat pakanallisia tapojaan uusiin kristillisiin uskomuksiinsa, piilottivat alkuperäiset merkityksensä ja antoivat heille uusia.

Voimme kiittää roomalaisia ​​ja kelttejä useimmista nykyajan jouluperinteistämme.

Saturnian festivaali

Saturnalia-festivaali, muinainen pakanallinen juhla, joka kunnioitti roomalaista jumalaa Saturnusta, pidettiin joka vuosi 17. ja 24. joulukuuta. Tämä oli pohjimmiltaan viikko syömistä, juomista ja lahjojen antamista pohjoisen pallonpuoliskon talvipäivänseisauksen aikana.

Samoin keltit juhlivat talvipäivänseisauksen tuloa ja iloitsivat siitä, että yöt alkoivat taas valoa ja kevät oli vasta kulman takana.

Erimielisyydet uskonnollisista uskomuksista

Varhaiskristillinen kirkko yritti kovasti kieltää pakanallisia tapoja ja rohkaista käännynnäisiä seuraamaan Kristusta, mutta ihmisiä ei haluttu vakuuttaa. Talvi oli synkkää ja masentavaa aikaa, ja he halusivat pitää talvipäivänseisauksen juhlallisuutensa. Lopulta kirkko ymmärsi, että he eivät voineet kieltää kaikkia juhlia, joten he tarjosivat seuraajilleen vaihtoehtoisen vaihtoehdon: festivaalin, joka kunnioitti Jeesuksen Kristuksen syntymää, joka lopulta antoi meille pakanallisista jouluperinteistä, joita juhlimme tänään.

Holly punaisilla marjoilla

Kuva: Annie Spratt Unsplashissa

1. Hollyn pakanallinen alkuperä

Roomalaisessa mytologiassa holly oli Saturnuksen jumalan pyhä kasvi, ja hänen kunniakseen Saturnalia-festivaalilla roomalaiset antoivat toisilleen lahjoja holly-seppeleitä.

Kun kristityt alkoivat juhlia Jeesuksen syntymää, he olivat vaarassa joutua vainotuiksi uuden uskontonsa vuoksi, ja välttääkseen havaitsemisen he asettivat pyhäseppeleitä taloonsa. Mitä tulee ohikulkijoihin, he juhlivat Saturnaliaa, eivät joulua.

Joulun kasvava suosio

Vähitellen kristittyjen suosio kasvoi, heidän tapoistaan ​​tuli yleisiä, ja holly menetti yhteytensä pakanuuteen ja siitä tuli perinteinen joulun symboli.

Vuosisatojen kuluessa hollysta on tullut rauhan ja ilon symboli, ja ihmiset usein ratkaisivat kiistat hollypuun alla.

Saksassa kirkon koristeissa käytetyn hollyn oksan uskotaan suojaavan koteja salamoilta, ja Englannissa maanviljelijät koristelivat mehiläispesänsä hollylla, koska he uskoivat, että ensimmäisenä jouluna mehiläiset humasivat Jeesus-vauvan kunniaksi.

Kaikki nämä uskomukset vaikuttivat siihen, että 'hallien koristelu hollyn oksilla' oli suosittu jouluna.

Villi Druidi Misteli

Alexbrn [julkinen verkkotunnus]

2. Druidien uskomukset mistelistä

Keltit, norjalaiset ja pohjoisamerikkalaiset intiaanit kunnioittivat misteliä pyhänä kasvina.

Druidit uskoivat, että misteli voi suojata ukkonen ja salaman varalta. Papit käyttivät kultaista sirppiä leikkaamaan palan misteliä tammesta ja tarttuivat oksiin ennen kuin ne pääsivät maahan. Misteli leikattiin sitten pieniksi paloiksi ja jaettiin ihmisten kesken.

Misteli tunnustettiin myös druidien ilon ja rauhan symboliksi. Jos viholliset kohtasivat toisensa metsämistelin alla, heidän oli laskettava aseensa ja solmittava aselepo seuraavaan päivään asti.

Tästä on peräisin tapa ripustaa mistelin oksapallo kattoon ja suudella sen alla.

Ivy oli roomalaisten koristama.

Kuva: v2osk Unsplashissa

3. Roomalainen jumala Bacchus käytti murattia

Rooman aikoina muratti oli viinin ja ilon jumalan Bacchuksen symboli. Hän käytti sitä kruunussaan, ja pakanat uskoivat murattia ikuisen elämän symbolina.

Murattia ympäröivien pakanallisten konnotaatioiden vuoksi varhaiskristityt eivät käyttäneet murattia kirkkojensa sisustamiseen, vaan mieluummin käyttivät sitä ulkona.

Sillä on myös tärkeä rooli perinteisessä englantilaisessa joulussa, mutta se ei ole niin suosittu Yhdysvalloissa. Joululaulun 'The Holly and the Ivy' suosio on auttanut murattia tulemaan synonyymiksi joulun ajan.

Roman Evergreens

Kuva: Jez Timms Unsplashista

4. Roomalaiset tekivät laakeriseppeleitä

Laakerinlehdet tai laakerinlehdet olivat suosittuja pakanallisten roomalaisten keskuudessa, koska lehdet olivat pyhiä Apollolle, auringonjumalalle.

Muinaiset roomalaiset käyttivät voiton merkkinä koristeellisia seppeleitä, jotka tehtiin laakeriseppeleistä, ja seppeleiden kausittaisen ripustamisen uskotaan lähteneen oviin.

Pohjois-Euroopassa laakerinlehdet eivät olleet yleisiä, vaan sen sijaan kerättiin ikivihreitä oksia, joita käytettiin talojen koristeluun jouluna joko swageina tai seppeleiksi muotoiltuina.

Luultavasti yleisin nykyään käytetty ikivihreä on joulukuusi, jonka alkuperä on enemmän viktoriaanista kuin pakanallista, mutta seppeleet ja swagit ovat edelleen tärkeä osa sisustustamme, vaikka ne on nykyään usein valmistettu keinotekoisista materiaaleista.

Joulupukki vai pakanallinen Odin?

LadyDragonflyCC<3 via photopin cc

5. Pakanajumala Odin

Huolimatta siitä, että nykyajan kuva Joulupukista on suurelta osin muokannut 1930-luvun Coca-Cola-mainoskampanjaa, hänellä on ehdottomasti pakanalliset juuret.

Lapsille kaikkialla maailmassa kerrotaan, että joulupukki kehittyi Pyhästä Nikolauksesta, mutta pakanuutta seuraavat ihmiset tietävät, että tarinassa on muutakin. Oli pakanajumala nimeltä Odin, jota kuvattiin usein pulleaksi vanhaksi mieheksi, jolla oli valkoinen parta ja jolla oli pitkä lentävä viitta.

Siksi näiden kahden hahmon yhdistelmä ja vapaamielinen Coca Cola -mainonta on johtanut siihen, ketä kutsumme nyt Joulupukiksi tai Joulupukiksi.

Joululahjat vai lahjat Saturnialle?

Kuva: freestocks.org Unsplashissa

6. Roomalaiset antoivat lahjoja Saturnaliassa

Tapa antaa lahjoja jouluna sai alkunsa Saturnaliasta, roomalaisesta Saturnuksen juhlasta.

Roomalaisten toisilleen antamat lahjat olivat pieniä ja annettiin onnen vuoksi. Myös hyväntekeväisyys niille, joilla oli vähemmän onnea, oli hyvin suosittua tähän aikaan vuodesta.

Lahjojen antamisen vaatimaton alku on kehittynyt vuosien varrella, ja se on nyt useiden miljoonien putojen liike, mikä saa monet ihmiset sanomaan, että lahjan antamisen taide on korvattu massakulutuksella ja ahneudella.

Wassail on perinteinen lomajuoma.

Jeremy Tarling Lontoosta, Iso-Britannia [CC BY-SA 2.0 (https://creativecommons.org/licenses/by-sa

7. Anglosaksinen Wassailing

Wassailing on ikivanha tapa, jota ei nähdä kovin usein nykyään.

Sana tulee anglosaksisesta ilmauksesta 'waes hael', joka tarkoittaa 'hyvää terveyttä'.

Wassail-juoma valmistettiin alun perin glögistä, juustomassasta, paahdetuista omenoista, kananmunista, mausteista ja sokerista ja tarjoiltiin suurista hopeakulhoista, joihin mahtuu jopa kymmenen gallonaa.

Nykyajan vaihtoehto tälle olisi glögi, punaviini ja kuumana tarjottavat mausteet.

Punainen ja vihreä väriteema

8. Pagans rakasti vihreitä lehtiä ja punaisia ​​marjoja

Perinteiset jouluvärit punainen ja vihreä ovat toisiaan täydentäviä värejä, jotka edustavat hedelmällisyyttä.

Pakanallisia koristeita, joita nähdään vielä jouluna, ovat hollyn vihreät lehdet ja punaiset marjat, misteli ja seppeleet.

Punainen ja vihreä ovat perinteisiä värejä joulukuusen koristeissa, mutta viime vuosina on tullut saataville paljon enemmän värejä, jotka usein vaihtuvat vuosittain uusimman muodin mukaan. Viime vuosina turkoosia, vaaleanpunaista, violettia ja oranssia on nähty parhaiten pukeutuneissa puissa.

Joululauluja vai pakanalauluja?

infomatiikka photopin cc:n kautta

9. Pakanat lauloivat talvipäivänseisauksena

Lauluja on laulettu tuhansia vuosia, mutta ne eivät alun perin olleet joululauluja.

Alun perin ne olivat pakanallisia lauluja, joita laulettiin talvipäivänseisauksen ympärillä olevissa juhlissa.

Sana 'carol' tarkoittaa itse asiassa ilon ja ylistyksen laulua tai tanssia! Niitä kirjoitettiin ja laulettiin kaikkina neljänä vuodenaikana, mutta vain perinne laulaa ne jouluna säilyi!

Yule-hirsi koristellaan ennen polttamista.

Kuva Wil Stewart Unsplashista

10. Eurooppalaiset polttivat joululokin

Yule-tuki on muistutus ajoista, jolloin eurooppalaiset pakanat sytyttivät kokoja talvipäivänseisauksen aikana ja symboloivat siten auringon paluuta päivien alkaessa taas pidentyä.

Yule-lokin hankkiminen

Juhlapuulla oli suuri rooli joulujuhlissa, sillä pala edellisen vuoden tukista säästettiin seuraavan vuoden tulipalon sytyttämistä varten.

Perinteisesti hirren ostamista on pidetty epäonnisena ja sen sijaan se korjattiin isännän maalta tai saatiin lahjaksi.

Kun se oli tuotu taloon ja asetettu juhlallisesti takkaan, se koristeltiin vihreillä, tukahdutettiin alkoholilla ja pölytettiin jauhoilla ennen kuin se sytytettiin tuleen. Tukki paloi sitten koko yön ennen kuin kytesi kaksitoista päivää.

Yule Log Mytologia

Kelttiläinen mytologia kertoi tarinoita Oak Kingistä ja Holly Kingistä, jolloin tammi edustaa aikaa talvipäivänseisauksesta kesäpäivänseisaukseen ja Holly edustaa aikaa kesäpäivänseisauksesta talvipäivänseisaukseen.

Nykyään Yule-tukkeja edustaa usein suklaalla päällystetty sveitsiläinen sämpyläkakku, johon on ripoteltu tomusokeria edustamaan jauhoja, jotka pölytettiin pölylle ennen polttamista ja koristeltu pienillä muovisilla hollyn oksilla.

11. Kristinuskoon mukautettu pakanallinen loma

Talvipäivänseisausta vietettiin kaikkialla Euroopassa, ja koska kukaan ei ollut varma, milloin Jeesus todella syntyi, varhaiskristityt muuttivat olemassa olevia pakanallisia juhliaan juhlimaan Jeesuksen Kristuksen syntymää samaan aikaan.

Joulukuussa aurinko näyttää nousevan samassa pisteessä horisontissa kolmena peräkkäisenä päivänä alkaen 22. päivänä ja sitten ihmeen kaupalla 25. päivänä se näyttää liikkuvan. Muinaiset esi-isämme katselivat tätä ja juhlivat sitä tosiasiaa, että päivät alkoivat nyt pidentyä ja pimeät yöt lyhentyä.

Meidän on vaikea ymmärtää, kuinka tärkeä auringonvalo oli esivanhemmillemme ja kuinka se vaikutti heidän elämänlaatuunsa. Tyypillisesti ihmiset asuivat ja työskentelevät päivänvalossa, joten pitkien ja pimeiden talvikuukausien on täytynyt näyttää loputtomalta.

Lisäksi he olisivat luottaneet edellisen kesän vilja- ja satovarastoonsa saadakseen ne vuoroveden yli seuraavaan vuoteen ja olisivat innokkaita kylvämään uusia satoja ja saamaan tuoretta ruokaa syötäväksi.

Roomalaiset kynttilät

Kuva: Nicola Fioravanti Unsplashissa

12. Kynttilöitä käytettiin Saturnalian aikana

Kautta historian kynttilöitä on käytetty pimeyden ja pahan torjumiseen.

Ensimmäistä kertaa kynttilöitä käytettiin joulukuussa Rooman Saturnalia-festivaalin aikana, jolloin Saturnukselle tarjottiin korkeita vahakapseleita hänen valonsa symbolina ja annettiin myös lahjaksi vieraille.

Pakanat käyttivät myös kynttilöitä joulujuhlien aikana, ja kynttilänvaloa ja kokkoa käytettiin tervehtimään iltaa, jotka alkoivat tulla kevyemmiksi.

Kristinuskon yleistyessä talojen etuikkunoihin pantiin kynttilöitä ohjaamaan Jeesusta hänen kulkiessaan talosta taloon jouluaattona.