Kaikkien aikojen 10 parasta ja parasta joulualbumia

Lomat

Pidän joulualbumeista ja keskustelen mielelläni niistä, mitkä ovat parhaita.

Hyvää joulua!

Se on se erityinen aika vuodesta

Ihmiset, joulu tulee ja hanhi lihoaa. Äskettäin Sirius XM Radio ilmoitti aloittavansa joulumusiikkia hyvin pian, mikä sai minut ajattelemaan suosikkijoululevyjäni. Siellä on niin monia joulualbumeja, ja niin monia, jotka tuovat mukavia ja iloisia muistoja. Tässä on mielestäni 10 parasta joulualbumia.

10. Hyvää joulua Bingin ja Andrews Sistersin kanssa

Yksi pieni elokuva... Joulun tarina . Tämä on ylivoimaisesti yksi kaikkien aikojen rakastetuimmista jouluelokuvistani. Upea tarina, upeat hahmot, paljon hauskaa ja paljon naurua. Elokuvassa Jingle Bells soi taustalla jouluaamukohtauksessa. Kun löysin tämän CD:n viime vuonna, se nousi nopeasti suosikkijoulumusiikkini listalle. Andrews Sistersillä on niin mahtava kemia ja harmonia. Tästä on tullut minulle, 40-luvun swing-musiikkia rakastavalle miehelle, loistava tapa tehdä pieni aikamatka mielessäni...

9. Kelttiläinen joulu

Oli synkkä ja hiljainen joulu vuonna 1919. Harry Crosser työskenteli koko jouluaaton ravintolassaan ja Effie hoiti isäänsä Alonzoa. Alonzo oli menettänyt vaimonsa Janen lähes viisi vuotta sitten ja päätti jäädä Effien luo Omahaan. Hänen poikansa James tuli käymään aina kun mahdollista. Alonzo oli työskennellyt kovasti kaikki 83 vuotta. Sisällissodan veteraani Alonzo kärsi lumbargosta. Hänellä oli yhdeksän lasta rakkaan Jennien kanssa. Tänä jouluna Alonzo tulee mieleen monesta joulun menneisyydestä ja musiikista, joka täytti maaseudun. Musiikki, joka teki hänen kelttiläisestä veripumpustasa vahvan. Musiikki, joka sai hänet marssimaan vuonna 64. Musiikki, joka toi muistoja viattomasta lapsuudesta Ohiossa, jota sota ja menetys ovat särkeneet pitkään. Alonzo Bradley oli isoisoisoisoisäni. Hän kuoli keväällä 1920. Emme koskaan tavanneet, mutta tämä musiikki jotenkin tuo minut lähelle häntä.

8. Jingle Bell Jazz

Olipa kerran, kun rakastuin tupakan romantiikkaan. Ihastuin myös jazzmusiikin romantiikkaan. Ei sitä 'smooth jazzia', ​​jota kuulet radiosta tänään, vaan oikeaa jazzia. Klassista jazzia. Bebop, siistiä, suoraviivaista, ei-nonsense jazzia. Olen sittemmin luopunut savukkeistani, mutta olen edelleen jyrkästi jazz-musiikin parissa. Vuosi, jolloin löysin tämän CD:n, oli 1992. Vuosi lukiosta enkä tiennyt yhtään kuka olin. Identiteettini häipyi asioissa, joita halusin olla, ja siitä, mitä katsoin ylöspäin. Kun en tiennyt kuka olin, ihastuin näihin jazz-miehiin, joiden musiikki ja melodia tulivat paikasta, jota yritin vielä löytää.

Sielu. Siellä on eräänlainen intohimo ja tyyli, joka yhdistyy yksilöön muodostaen upeaa improvisaatiomusiikkia. Nestemäiset sävyt uivat ilmassa kohdatakseen korvan ja hinaavat ihmisten sydämen nyörit kaikkialla, kun iloitsemme Vapahtajan tulemisesta ja uudesta vuodesta. Kylmät yöt ja jäätyneet kadut. Savu nousee pimeästä yökerhosta, kun ulkona sataa vettä. Yksi mies hengittää torveen ja soittaa laulua samalla kun ajattelee suosikkiasioitaan. On joulunaika. Ja niin se menee...

7. Frank Sinatra Christmas Dreaming

Miehenä, joka on viettänyt suurimman osan elämästään yrittäessään koskettaa menneitä aikakausia, huomasin Frank Sinatran jouluunen olevan rakettilaiva 40-luvun puoliväliin. Tämän Frankin varhaisvuosien laulukokoelman kuunteleminen vie mielikuvitukseni kävelemään lumisilla kaduilla New Yorkissa. On yö, lunta sataa hiljaa, kadut alkavat hiljentyä, asuntoleskien valot ovat vähissä. Elokuvateatterissa esitetään 'Bells of St. Mary's', pari lasta tuijottaa tavaratalon ikkunaan, ja voit kuulla ohi kulkevien autojen antavan ainutlaatuisen äänen, kun kumi kohtaa märän jalkakäytävän. Voi... ja autot. He eivät vain tee niistä enää sellaisia. Linjat, valkoseinäiset renkaat, kamelinkarvat, metalli, kromiritilät... sinne menen joka kerta. Jos minulla vain olisi 88 mailia tunnissa ja Delorean... et ehkä näkisi minua enää koskaan. Hukkunut aikaan...

PS. Tämä CD saattaa hyvinkin olla loppunut, mutta jos löydät sen, tartu siihen ja nauti omasta aikamatkastasi.

6. Dean Martinin talviromanssi

Vuonna 1959 kaikessa viileässä nauhoitettu Dean Martin luo sävyn heilahtelevalle joulu- ja lomakaudelle, joka voi kestää tarvittaessa pitkälle helmikuuhun. Tämä albumi koostuu pääosin talvilauluista. Siinä on vain kaksi laulua, joissa mainitaan joulu. Yksi niistä on Rudolph-punaporo. Se on klassinen Dean-o, kun hän huojuu ja huutaa tätä vanhanaikaista laulua. Hän jopa osaa kutsua Rudolphia nimellä 'Rudy' ja korvaa sanan 'nenä' sanalla 'nokka'. Korvaamaton. Lisäksi ennen kappaleen 'Baby it's cold cold' alkua voit kuulla Deanin kertovan bändille, että hänen on otettava tatuointi klo 12.30 eikä hän halua myöhästyä. Deans-luokan oikku, huumori ja tyyli on kuvattu tyylikkäästi tässä talvilaulujen albumissa. CD:n lopusta löytyy bonuskappale. Se on 'Christmas Blues' vuodelta 1953 ja klassinen 50-luvun alun joululaulu. Se esiintyi myös yhdessä suosikkielokuvistani, L.A. Luottamuksellinen . Dean laulaa bluesia niin pehmeästi, että voit kuulla iloisen melankolian joka säkeessä. En voi kuvitella joulukautta ilman tätä äänitystä. Kiitos Dean!

5. Elviksen joulualbumi

Pitääkö minun edes kirjoittaa tänne jotain? Tarkoitan, vakavasti? Mitä on joulu ilman kuningasta? Kerron sinulle mitä. Se ei ole. Kausi. Muistan vieläkin katsoneeni uutisia, kun Elvis kuoli vuonna 1977. Olin melkein viisivuotias. Muistan, että se oli erittäin suuri asia maailmassa. En kuitenkaan ollut aivan varma, mistä hän oli kyse, mutta tiesin, että hän oli erityinen. Lukiossa löysin Rock-A-Billyn maun, joka johdatti minut siihen ainoaan. Vuosia myöhemmin vanha kämppäkaverini Jody (ei Jodyn vanha, hän ei vain ole ollut kämppäkaverini nyt vähään aikaan...) ja minulla oli kaksijalkainen keraaminen Elvis, jonka ostimme ajaessamme Vegasiin vuosi ja pidimme sitä ulkona. meidän asuntomme. Nostamme hänet ilmastointilaitteen päälle. Sitten pukeuduimme hänet jokaiseen lomaan. Joulun aikaan hän puki joulupukin lippikseen ja hopealankaan. Aina ilo saada kuningas mukaan mihin tahansa lomaan.

4. Poets & Angeles, Otmar Leibert

Musiikki on aina ollut tärkeä osa elämääni. Rakastan kuunnella sitä. Se, mistä todella pidin, oli sen myyminen. Vuosina 1989-1994 työskentelin levykaupassa. Sen nimi oli Music+Plus. Rakas ystäväni auttoi minua saamaan tuon työn ja rakastin kaikkea siellä työskentelyssä. Se auttoi myös avautumaan monille erilaisille musiikkityyleille, joita olin kaivannut, mutta joita en koskaan voinut omaksua. Music+Plus sai minut alkuun, laajensi näköalojani ja jätti minulle todella hyviä muistoja. Suurimmaksi osaksi kulmalevykauppa on menneisyyttä. Se on korvattu suurilla laatikkoliikkeillä, kuten Best Buy ja Internet. Levykaupassa käymisessä ja musiikin ostamisessa oli jotain erityistä. Meillä oli tapana pelata Otmar Leibertiä paljon kaupassa joulun aikaan. Tätä CD-levyä kuunnellessani tulee mieleeni ne päivät ja yöt, jolloin autettiin ihmisiä heidän jouluostoksissaan, videoiden vuokraamisessa ja laittamisessa ja rahaa taskussani. Tämä oli loppujen lopuksi ensimmäinen oikea työpaikkani. Ja mikä hieno ensimmäinen työ se oli. Kaipaan sen yksinkertaisuutta. Hyvä uutinen on, että minulla on tämä CD kuunnella.

3. joulukuuta George Winston

Vuosi lukiosta valmistumiseni jälkeen tein näytelmän Riley's Farmilla Oak Glenissä. Näytelmä oli O'Henryn Gift of the Magi. Tein myös töitä siellä. Riley's Farm Oak Glenissä on omenatila, joka toimii periaatteessa kuin 150 vuotta sitten. Aikaa, jolloin elämä oli vaikeampaa, mutta yksinkertaisempaa. Talvella siellä on kylmä ja ajoittain sataa lunta. Sen korkeus on noin 2700 jalkaa. Riley'sissa työskennellyt omenakaudet ovat täynnä mukavia muistoja ja talvi, jonka tein Gift of the Magi, oli taianomaista aikaa. Muistan, että menin pieneen kokoontumiseen ennen joulua sinä vuonna ja ajoin tuulista tietä sinne päästäkseni, sain asunnon. Sorkkasin sen pimeässä talvikylmässä päästäkseni Ma' & Pa Rileyn hirsimökkiin. Oak Glen Road yöllä on melko ja hyvin tumma. Kuu oli poissa ja tähdet auttoivat valaisemaan tietäni. Kun vihdoin saavuin, hytin päähuone oli niin valoisa ja tuli niin lämmin ja seura niin armollista, että täytyin heti hyvällä tuulella! Tiedäthän tuon hyvän terveellisen joulutunnelman. George Winstonin joulukuu on kylmien ja hiljaisten öiden ennätys. Kuin yönä, jolloin kävelin yksin pimeässä päästäkseni valoon ja lämpöön, joka oli/on Riley's Farm.

2. All Things Wonderful - Klassista kuoromusiikkia kaudelle

On kaunista musiikkia ja sitten on kaunista musiikkia. Tämä CD on täynnä kaunista musiikkia! Jokainen CD vaikuttaa jokaiseen eri tavoin. Löysin tämän Starbucksista vuonna 2001. Se oli vuosi, jolloin vietin ensimmäisen jouluni naisen kanssa, joka osoittautui vaimoksi. Se oli myös vuosi, jolloin luin itse asiassa Charles Dickenin 'Joululaulun'. Tiesin tarinan, näin elokuvan, kuuntelin Old Time Radio -versiota Lionel Barrymoren kanssa, jopa näytin Jacob Marleya näytelmän yliopistotuotannossa! Mutta en ole koskaan lukenut kirjaa. Ei ennen joulua. Siitä tuli ihana joulu, kun rakastuin mielettömästi tähän kauniiseen rakastavaan naiseen, jonka tapasin vuosi sitten.

Kiitos, että olen kuunnellut tätä CD-levyä niin usein lukiessani A Christmas Carolia, tämä albumi voi kuljettaa minut viktoriaaniseen Englantiin sormenpäässä. Tällä levyllä ei ole yhtään kappaletta, joka ei puhuisi minulle Jeesuksen Kristuksen syntymän taikuudesta, kirkkaudesta, kauneudesta ja ihmeestä. Siitähän joulussa on loppujen lopuksi kyse.

1. Vince Guaraldin Charlie Brown -joulu

Voisiko tämä olla kaikkien aikojen suurin joululevy? Minulle tämän musiikin kuunteleminen voi viedä minut niin nopeasti takaisin lapsuuteen. Kaksi muistoa nousevat etualalle kuultuaan O Tannenbaumin ensimmäiset sanat. Ensimmäinen makaa sängyssäni lapsena öisin parin viikon aikana juuri ennen joulua. Jouluvalot katolta valaisevat huoneeni. Kun ulkona oli pakkasta, valo näyttäisi sumuisena. Muistan joulupukin odotuksen, taikuuden ja mysteerin. Talvi yöt. Ulkona oli kylmä, mutta kuulin sängyssäni, että olin turvassa ja lämmin. Toinen kiva puoli tässä lapsuudessani oli se, että jos halusin vähän joulutunnelmaa heinäkuussa, voisin saada sen, koska oli aika hyvä mahdollisuus, että isäni ei ollut saanut valmiiksi sammuttamaan valoja. Minun täytyi vain teeskennellä, että se oli kylmä!

Toinen lapsuuden muisto, jonka tämä levy vapauttaa, on katsominen Charlie Brownin joulu äitini kanssa ja kuinka kaunis olohuone oli joulun aikaan. Meillä oli Adventtiseppele, Adventti/joululaskentakalenteri. Seimikohtaus. Isot julisteet. Puu olisi vain peitetty valoilla ja koristeilla. Valoja ja heijastavia pintoja oli niin paljon, että se käytännössä valaisi huoneen kokonaan itsestään. Se oli punaisten, keltaisten, vihreiden ja sinisten vaaleaa hehkua. Joulu oli niin erityistä aikaa äidilleni, kuten se on niin monelle muulle äidille. Joulutarjousten katsominen yhdessä TV:ssä oli aina erityinen osa kautta. Lopulta olin vanhempi ja 'liian kiireinen' vaivautuakseni katsomaan. Sitten tulin hieman vanhemmaksi ja tajusin kuinka erikoista se aika oli. Äiti teki joulusta erityistä aikaa. Samoin isäni teki. Itse asiassa talossamme ei ollut takkaa ja olin huolissani joulupukista, joten hän teki yhden lomakepahvin ja se tuli ulos joka vuosi, jotta joulupukilla oli tie sisään. Nämä ovat arvokkaita muistoja. Kun kuulin ensimmäisen kerran tämän CD:n ja musiikin, olin 17 tai 18. Kuuntelin sitä joka vuosi ja kuuntelen edelleen. Arvostin sitä kuitenkin täysin vasta äitini kuoleman jälkeisenä vuonna ja sain viettää joulun hänen kanssaan, vaikka hän ei ollutkaan paikalla. Kiitos Vince!

Mikä on kymmenen parhaan joulualbumisi listasi?

David R Bradley (Kirjoittaja) The Active Side of Infinity -julkaisusta 18. joulukuuta 2009:

Kiitos Rebecca, itse asiassa kuuntelin sitä tänään töissä! Kiva, että pidit Hubista.

Rebecca 18. joulukuuta 2009:

Kävin äskettäin läpi joululevyjäni valitakseni suosikkini - ja osuin valintaasi numero 2: All Things Wonderful... Et löydä sitä enää kaupoista, tyrmistykseksi, joten ostan sen. verkossa. Se on niin ILMAINEN albumi! Arvostan sitä aina (kuten olen varma, että sinä ja vaimosi teet).

Vernon Bradley Yucaipasta, Kaliforniasta 19. marraskuuta 2009:

Vau! Kommentit ovat parempia kuin albumit!! He herättävät albumit eloon 'mawvelous' tavalla. Kiitos listasta. Siitä voi olla hyötyä ostaessasi lahjaa tai kaksi,

neffertti 19. marraskuuta 2009:

Hieno lista ja arvostelu!!!

David R Bradley (Kirjoittaja) The Active Side of Infinity -julkaisusta 17. marraskuuta 2009:

kiva että pidit! Kiitos, että luit sen. Lisää arvosteluja tulossa...

djb2 16. marraskuuta 2009:

Hienoa, rakastan sitä! Erittäin sitoutunut ja 'aito' Anna minulle lisää arvosteluja!

David R Bradley (Kirjoittaja) The Active Side of Infinity -julkaisusta 16. marraskuuta 2009:

Kiitos kun luit. Minulla oli hauskaa koota tätä!

DrDGonzo 16. marraskuuta 2009:

Vince on paras! Rakasta tätä albumia. Minulla on se soittolistallani joka joulu, missä tahansa työskentelenkin. Luistelu kivet!