Naton ulkoministeri pitää hätäkokouksen Brysselissä 4. maaliskuuta

Viikon ulkopuolella

Naton ulkoministerit kokoontuu Brysselissä hätäkokoukseen vastauksena Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan. Siitä lähtien, kun Venäjä aloitti sotilaiden sijoittamisen Ukrainan lähelle viikkoja ennen hyökkäystä, liittolaiset ovat vahvistaneet itäkylkiään.

Nato on käynnistänyt nopean toiminnan joukkonsa ensimmäistä kertaa, mikä lisää satoja joukkoja, jotka liittolaiset ovat aiemmin sitoutuneet itäjäsenvaltioihinsa.

Huolimatta siitä, että Nato on toimittanut aseita Ukrainalle, Venäjän ja Valko-Venäjän naapurimaihin lähetetään jopa 22 000 lisäsotilasta.

Liittolaiset sitä vastoin ovat vakuuttuneita siitä, etteivät he puuttuisi sotilaallisesti Ukrainan konfliktiin.

Saksa laajentaa asetoimituksiaan Ukrainaan. Lähteiden mukaan Berliini on luvannut lisäapua Ukrainalle ja toimittaa 2700 ilmatorjuntaohjusta taistelualueelle.

Samaan aikaan hollantilaiset ottavat käyttöön raketinheittimiä ilmapuolustukseen. Virolaiset ja latvialaiset ovat lähettäneet ohjuksia, kun taas Tšekki on lähettänyt konekiväärejä, tarkka-ampujia ja muita aseita.

Jopa entiset puolueettomat maat, kuten Ruotsi ja Suomi, tarjoavat aseita. Kansakuntia on kaikkiaan noin 20. Tällä hetkellä suurin osa Nato- ja EU-maista toimittaa aseita Ukrainalle.

Länsimaista aseistusta on kuljetettu Ukrainaan melko huomattavia, mutta tuntemattomia määriä viime päivinä. Sillä voi olla vaikutusta, jos se voidaan ottaa käyttöön nopeasti.

Brysselin suunnitelma lisätä sotatarvikkeita ja joukkoja uhkaa yllyttää Venäjän reaktioon. Ukrainaa tukemalla Vladimir Putin näkee Naton uhkaavana, ellei tuhoavana Venäjää.

Putin jopa aktivoi omat ydinvoimansa varoittaakseen Eurooppaa ja Yhdysvaltoja mahdollisesta sekaantumisesta.